Pyhä Thomas Aquinas tulee. Hän kummartaa tabernakkelille sanoen: "Kiitos Jeesukselle. Olen tullut auttamaan ymmärtämään eron presumptiosta ja toivosta. Ne ovat vastakkaisia."
"Presumptio ottaa itselleen varmaksi--armelman. Presumptiivinen ihminen luulee omistavansa sitä, mitä hän ei omaa. Hän ei jätä sydämessään tilaa Jumalan Pyhän Tahtoon toimia. Häntä olisi kuin laiva myrskyisellä merellä, joka uskoo olevan turvallisesti satamassa."
"Toivo puolestaan on hyve, joka harjoittaa odottavaa uskonta. Toivovainen ihminen uskoo Jumalan voivan tehdä mitä tahansa, jos se on hänen tahtonsa. Hän luottaa tarpeisiinsa ja pyynnöihinsä Herraan ja sallii tämän vastaamaan niin kuin haluaa. Toivossa hän voi jopa kiittää Jumalaa etukäteen mistään Pyhästä päätöksestä. Ero on--että hän ei presumoida vastauksen petiisiin. Hänen laivansa olisi merellä menettynyt--rukovan odottavalla uskolla turvalliseen satamaan."
"On hyvin tärkeää ymmärtää, että Saatana voi jäljitellä Pyhän Hengen minkä tahansa lahjan. Presumptiivinen ihminen uskoo kaiken innoittamisen olevan Jumalalta ja ei koe Henkeä. Muista, ainoa hyve jota Saatana ei pysty matkimaan on nöyryys, sillä hän edes ymmärtää sitä. Joten nöyryssään ole varma siitä ettei presumoida omistavasi tiettyä lahjaa tai hyvettä."