sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Fatiman ja Rosa Mystican päivä.

Isä taivaassa puhuu pyhän tridentiinisen uhripäästä ja ehtoolliselle palvonnan jälkeen kotikirkossa Göttingenissä lähettiläänsä, tyttärensä Annen kautta.

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen. Suuret enkelien joukot tulivat kotikirkkoon kaikkialta neljästä suunnasta pyhäpäästä aikana mutta myös palvonnan aikana. Marian alttari loisti jälleen kirkkaasti, erityisesti Fatiman Neitsyt ja Rosa Mystica. Pyhän sakramentin astia ja isä-symboli kiilasi kirkkaassa loistossa.

Isä taivaassa puhuu: Minä, Isä taivaassa, puhun tänään ja nyt halukkaini, kuuliaisini ja nöyrän instrumenttini ja tyttärenni Annen kautta. Hän on kokonaan tahdossani ja toistaa vain sanani ja Neitsyen sanat. Ei ole mitään sinusta, pikkuseni.

Rakkaat Isäni lapset, rakkaat Marian lapset, tänään, tällä päivänä, te juhlitte myös Rosa Mystican päivää - minun kaikkein rakkaini Äitini kuin Rosa Mystica ruusujen koristama Ruusunarmojen pyytämistä sinulle tämän vaivaisajan ajaksi.

Haluan kiittää teidät tästä hedelmällisestä yöstä. Te olette kestäneet monia tunteja rukoilemassa ja sovituksessa. Te olette uhranneet uhrin ja antaneet unenneen pappeille sovitusksi, jotta he voivat ja haluavat katua. Se on vielä hänen tahdossaan. Taivaallinen Äitini haluaa seurata heidän tällä tiellä, mutta he eivät kutsu taivaallista Äitiään. He eivät katselko puretta sydäntänsä, puhdasta sydämensä. He katselevat itseään. Voimakkaasti he julistavat Jumalan Sanan - voimakkaasti. Onko se oikein, uskolliseni? Onko voima, ylimielisyys, joka on tullut näihin papeihin tänä päivänä, tärkeää julistaa Jumalan Sanan? Ei! Tärkeitä ovat elämään pyhästi ja juhlia Pyhä tridentiininen uhripäästä kaikessa kunnioituksella. Mutteivät heille se ole tärkeää.

Mutta minä sanon teidän, rakkaat, vain tämän Tridentiinisen pyhän uhripäästään Pojani Jeesus Kristus on lihaa ja verta ruumiillisesti läsnä. Tässä Pyhäpäästä Hän sallii itsensä muuttaa pyhien pappejen käsissä. Tämä on tärkeää, rakkaat, eikä se modernististen papeitten yhteisöllinen ateria, jotka kuuluvat vapaamuurareille ja vielä juhlivat. He eivät pysty erottamaan yhteisöllistä ateriaa uhripäästä. Uhrit ovat heille vieraita.

Katso rakkaimpaasi äitiisi! Ei hän tehnyt kaikkia uhreja? Eikö Hän seissyt Minun Pojanani ristin alla ja vuotanut katkerat kyyneleet, koska Hänen Poikansa Jeesus Kristus, Jumalan Poika, oli ristillä ihmiskunnan syntejä varten. Syyttömä Hänet on ja olikin. Ja te, rakkaat poikani ja tyttäreni, korvantele nämä arvaamattomat papit. He eivät pysty juhlimaan Minun pyhää uhripalvelustani. He eivät edes tunnista totuutta eikä elä sitä varmasti.

Ja kuitenkin, rakkaat poikani ja tyttäreni papit, minä vaadin teiltänne paljon uhreja tässä armeliaisuuden aikaan paastonaikaa. Etkö nähdä, että Minä odotan teitä - halujissani, rakkautessani? Etkö voisi kuvitella, ettei Minä haluaisi painaa sydäntänne, jotta voisin valua rakkauteni? Mutte te sulkette sydämmenne ovensa kiivaasti. Kuka pääsee sydämmenne? Paha! Hän ympäröi teitä vapaamuurareiden voimalla, pahan voimalla. Te eivät tunnista hyvää eikä elä sitä.

Te, rakkaat poikani ja tyttäreni papit, olette valheessa, sekoilussa ja erehdyksessä. Ja ketkä te viete harhaan? Uskovaiset. He kuuntelevat sananne. He katselevat elämänne. Onko se vielä täydellistä tänään? Elätkö puhtautta, rakkaat poikani ja tyttäreni papit? Katso minun pyhäin äitiini! Minä olen antanut hänet teille, ja te pitää omistaa itsenne hänelle! Voitteko vielä tehdä sitä tänään, rakkaat poikani ja tyttäreni papit? Ei! Te olette harhaantuneet. Maalliset halut ovat tulleet teidän tärkeiksi. Mutta tuoda uhreja tässä armeliaisuuden aikaan paastonaikaa on täysin vierasta teille. Te eivät edes tiedä, mitä uhraaminen tarkoittaa. Te eivät edes tiedä, mitä korvaus tarkoittaa.

Kuinka monta sovitussielua minun oli valittava pelastaakseni sinut ikuisesta syvyyksestä. Välillä on vielä aikaa, välillä varoitan teitä, rakkaat poikani ja tyttäretni, mutta sitten, kun suuri tapahtuma tulee, tuolloin minun antamani mahdollisuus teille päättyy. Kuinka useasti olen kehottanut teidät siksi, että rakkastan teitä. Ja kuinka monta kertaa on Taivaallinen Äitini nuhdellut teitä? Hän halusi ohjata teidät oikealle tielle. Hän pyysi teitä: "Kääntykään takaisin! Omistakaa itsenne Minun Siimelelleni! Enkö tarjoa sitä teille? Enkö ole sinun äitisi, välittäjäsi kaikissa tilanteissa? Te edelleen kulkette Ristin tienä tällä paastonaikaan? Tiedätteko edes mitä tähän Ristiin tiellä on teidän osanne? Katso Minun Poijani kuinka hän kärsi, kuinka hänet ruoskittiin ja vainottiin!

Ja sinä, rakkaat poikani pappeja, ketkä te nykyään vainotte? Valitsemiani! Valitut sanansaattajani ja saarnaajattareni! Te otatte heidän kunnianne. Mutteivät he haluaa teitä. Sen sijaan ne sovittavat sinun puolestanne ja rukoilevat sinun puolestanne ja ottavat monen uhrauksen pelastaaksenne teidän sieluanne. Ei mitään ole liikaa näille uhrisouluille. He tehdä sen rakkaudesta teitä kohtaan. Ne sovittavat eikä heillä ole menestystä sinun kanssa, mutta ne ovat valmiita jatkamaan kaikkia uhrauksia.

Katso pienteni! Kuinka usein hän kantaa piikkinauhaakruunuasi teidän puolestanne! Kuinka useasti hän kantaa ristiäsi perjantaina teidän vuoksi! Kuinka usein hän on vuoteen sidottu ja ei voi nousta, koska minun tahdon sen hänen sovituksena teidän synninne, teidän monista sakrilegeistenne, joita te edelleen tehdätte tänään! Synnin kuorma teidän päällenne kasvaa entisestään kun te laitteet se Minun Ristinni päälle!

Te myös laitette ristiäsi sanansaattajieni olkapäille. Usein siitä tulee liian vaikeaa heille ja ne pyytävät ahdistuneesti, että sitä otettaisiin pois heidän päältään. Mutteivät ne lopeta sovittamista - iloisina ja rakkaudesta. Rakkaudesta Taivaalliseen Isäniin nämä sanansaattajat sovittavat. Ei siksi, koska heidän on pakko, sillä se on velvollisuutensa. Ei! Rakkaudesta, suuresta rakkaudesta minua ja monia syntisiä kohtaan. He haluavat pelastaa sieluja, eikä muuta ollut heidän toiveenaan tässä viimeisessä yössä, sovittaa kaatuneiden pappojen poikien puolesta.

Te, rakkaat poikani ja tyttäretni, olette lohduttaneet minua tänään yönä. Ja siitä kiitän teitä. Monia sieluja, papin sieluja, te olette pelastaneet. Vaikka ette näe heitä, mutta luotakaa siihen mitä minä sanon teille. Jokainen sovitusrukouksen ja sovittava yönä minä teen tuottavaksi monelle, monelle papille. Kerran, ikuisessa kunniaani, nähdätte näiden papit, joita olette vetäneet taivaaseen, jotka muuten olisivat kadonneet - iankaikkisesti ja iankaikkiseksi! He eivät koskaan sitten olisi saaneet nähdä ikuista kunniata, sillä ikuisuus on ikuinen. Myös syvyys on ikuinen!

Katso, rakkaat lapseni, kuinka monta sovitussielua minulla on vielä nimittää, jotka ovat valmiita siirtämään tahdonni Minulle, jotka viljelevät täydellistä uskollisuutta, jotka haluavat antaa kaiken - Minulle, taivaallisenne Isälle, - rakkauden vuoksi!

He haluavat jättää kaikki, kuten pieni Monika. Hänessä minä iloitun. Kiitos sinulle, pikkuseni Monika, että jatkat työskentelemään niin rohkeasti ja ahkerasti. Et luovuta! Ei, ette sovita, rukoile eikä kärsi! Minun takani kärsit! Kiitos sydämestäni, rakas pieni Monika. Tässä viestissä haluan ilmaista erikoiskiitoksen sinulle. Ja myös rakkaimmalle äidillesi, joka seuraa sinua tällä tiellä, annetaan taivaalliset kiitokset!

Ja nyt, rakkaat lapseni, haluan siunata teitä rakkauksessa ja johtaa teitä niin, että voitte nousemaan tätä vaativaa polkua ylemmäs ja ylemmäs Golgatan huipulle eikä luovuta.

Siunaan teidät Kolminaisuudessa rakkaimmalleni Äidin kanssa, kaikkien enkelten ja pyhimysten kanssa, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen. Te olette ikuisesti rakastettuja! Pysykää uskollisina ja olkaa rohkeita ja vahvoja! Aamen.